Luonto ja yhteinen ympäristö
Tule kehittämään
Kauppi-Niihamaa
Vuorekseen rakennetaan leikkipaikkoja ja viheralueita
8 TAMPERE-LEHTI 2018
HATANPÄÄN kartanopuistolle ja arboretumille
on myönnetty kansainvälinen Green
Flag –tunnustus. Tunnustuksen myöntää brittiorganisaatio,
jonka kouluttamat vapaaehtoiset
kävivät Tampereella arvioimassa puistoa.
Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski
kertoo, että ulkopuolisten auditoijien havainnot
avasivat myös työntekijöiden silmiä.
–Sieltä löytyi asioita, joita on pohdittu,
mutta ei ehkä ole ollut rohkeutta lähteä toteuttamaan,
Koski kertoo.
Arvioinnissa katsottiin muun muassa hoito
ja käyttösuunnitelmaa, sisääntuloalueita,
ympäristöasioita, monimuotoisuutta, kulttuuriarvoja
sekä kansalaisten osallistumista.
Hatanpään kartanopuiston puolelle hoito- ja
käyttösuunnitelma on tehty vuonna 2010 ja
sen toteuttaminen on jo aloitettu. 1970-luvun
alussa rakennetulle arboretumille on nyt
alettu tehdä omaa suunnitelmaa.
Kiitosta Tampereelle tuli puiston rakenteista,
maisemanhoidosta ja
kasvillisuusasioista. Ne saivat
lähes huippupisteet. Kehittämistä
löytyi asiakkaiden
sitouttamisessa, sisääntuloalueissa
ja opasteissa.
Kartanopuisto on historiallisesti
merkittävää ja
arvokasta aluetta. Alueella
on Tampereen vanhinta
puustoa ja hyvin vanhaa kasvillisuutta.
Ongelmana arboretumin
ja kartanopuiston alueella on kuitenkin
puusto, joka on paikoin liiankin tiheää. Puut
eivät pääse kasvamaan lajityypin mukaan.
Arboretumin alueelle rakennetaan parhaillaan
yleisövessaa, joka saadaan käyttöön
ensi kesäksi. Lisäksi tarkoituksena on lisätä
opastusta. Iso haaste ovat myös sisääntuloalueet
ja saavutettavuus etenkin
autolla.
– Pysäköintiä on hyvin rajoitetusti
ja toivoisimme, että
arboretumiin tultaisiin julkisilla
tai pyörällä, mutta aina
se ei ole mahdollista.
Hatanpään alueella on
parhaillaan käynnissä asemakaavatyö,
joka vaikuttaa myös
puistoalueeseen – positiivisesti.
Arboretum on saamassa lisää puistoaluetta,
kun laaja nurmialue sairaalan ja
puiston välissä muutetaan virallisesti puistoalueeksi.
Alueella on jo kaupunkiviljelyä,
lisäksi sinne suunnitellaan leikkipaikkaa.
www.tampere.fi/hatanpaanarboretum
VUOREKSESTA puuttuu vielä kahdelta
osa-alueelta asemakaava. Iso osa kahdeksan
asemakaavoitetun osan virkistysalueista
alkaa olla valmiina käytäväverkkoa
ja toiminnallisia virkistyspalveluita myöten.
Isokuusi III:n viheralueet Vuoreksen
puistokadun länsipuolella ovat parhaillaan
työn alla.
Vuoreksessa on valmiina neljä leikkipaikkaa.
Korttelileikkipaikat sijaitsevat
Mäyränmäen - Tervalepän- ja Vähä-Virolaisenpuistossa.
Kahdessa ensimmäisessä
on myös pallokenttä. Vuoreksen keskuspuisto
on alueen keskeisin ja suurin toimintapuisto
eli niin sanottu aluepuisto.
Sen leikkipaikka ja pallokenttä ovat olleet
valmiina jo muutaman vuoden. Näiden
lisäksi Harjanteen alueelle tehtiin tänä
vuonna pieni kokoontumispaikka helpottamaan
muutamaksi vuodeksi Isokuusi III:n
leikkipaikan valmistumisen odottamista.
Kivipellonharjanne -nimisen viheralueen
metsikköön rakennetulla kokoontumispaikalla
on muun muassa pöytiä ja penkkejä.
– Leikkipaikoille pitää olla turvallinen
yhteys kodista. Vuoreksen puistokatu on
vilkas ja pyrimme saamaan kummallekin
puolelle palveluja, ettei katua tarvitsisi
ylittää, kertoo Tampereen kaupungin
vanhempi erikoissuunnittelija Marjaana
Tuoriniemi.
Vuoreksen puistokadun itäpuolelle Isokuusi
IV:n suunnittelussa olevaan asemakaavaan
on esitetty korttelileikkipaikka.
Samoin Särkijärven pohjoispuolelle tulevalle
Västinginmäen alueelle tarvitaan
omat palvelut, sillä sinne kertyy matkaa
muusta Vuoreksesta.
Tuoriniemi muistuttaa, että leikkipaikkojen
rakentaminen alkaa usein vasta, kun
alueella on jo asutusta ja tontit alkavat olla
valmiita.
– Pyrimme odottamaan muun kaupunkirakenteen
valmistumista ennen kuin toimintapuistoja
voidaan toteuttaa. Tiiviin rakentamisen
vuoksi vältämme siis kahteen
kertaan rakentamista, Tuoriniemi sanoo.
Vuoreksen maisemaa ilmentävät ylävät
lakialueet ja toisaalta alavat painanteet, joten
viheralueilla on olennainen merkitys
hulevesien ohjaamisessa ja alueen laajuuden
vuoksi myös käytäväverkkoa tarvitaan
kilometreittäin.
Havulaaksonpuisto Tervassillan eteläpuolella
on valmis ja Virolaistenpuisto on
joitakin hulevesirakenteita ja Mäyränmäkeen
johtavaa käytävää vaille valmis. Palstaviljelyaluetta
ei ole vielä toteutettu, sillä
kiinteistötoimi odottaa riittävää kiinnostusta
toimintaa kohtaan.
Kuva: Laura Vanzo
Hatanpään arboretumille
kansainvälistä tunnustusta
Hatanpään arboretum
sai kiitosta muun muassa
maisemanhoidosta.
KAUPPI-NIIHAMAN merkitystä ei tarvitse
juuri perustella tamperelaisille. Se on merkittävä
niin viherympäristön ja vapaa-ajan
palveluiden, järviyhteyden, maiseman ja
kulttuurihistorian kuin ekologisen verkoston
kannalta. Alueen kehittämiseksi kaivataan
nyt yhteistä näkemystä. Kauppi-Niihama
sopiikin luontevasti vertaissuunnittelukokeilun
kohteeksi. Mukaan kutsutaan alueen
käyttäjiä, asukkaita ja muita toimijoita.
Mukana olevat voivat paneutua itselle
tärkeisiin asioihin ja osallistua suunnitteluratkaisujen
tuottamiseen. Ideoita ja tuloksia
hyödynnetään jatkossa alueen kaavoituksessa
sekä hoidon ja käytön suunnittelussa. Vertaissuunnittelua
ei ole kokeiltu vastaavalla
tavalla Suomessa.
– Kokeilemme nyt uutta tapaa suunnitella
yhdessä. Tavoittelemme yhteistä visiota ja
kokonaiskuvaa Kauppi-Niihaman kehittämisestä.
Toiveena on saada suunnittelua palvelevaa
lähtötietoa ja aineistoa kattavammin
kuin tavanomaisilla vuorovaikutustavoilla.
Hyödynnämme ideoita visiotyössä sekä aluetta
koskevassa kaavoituksessa sekä hoidon
ja ylläpidon suunnittelussa, kertoo kaavoitusarkkitehti
Mirkka Katajamäki yleiskaavoituksesta.
Mukaan voi ilmoittautua suunnitteluryhmänä
tai yksittäisenä suunnittelijana
15.10.2018 mennessä verkkosivuilta www.
tampere.fi/kauppiniihama löytyvällä lomakkeella.
Vertaissuunnitteluun voi myös osallistua
suunnitteluaineistoa kommentoimalla
sekä tulemalla avoimiin tilaisuuksiin.
www.tampere.fi/kauppiniihama
/hatanpaan-arboretum.html
/kauppi-niihama.html
