Kulttuuri ja tapahtumat
Omat kokoelmat näytille
Tampereen taidemuseossa
Kultakutri ja
muita tarinoita
TAMPEREEN taidemuseossa on esillä Kultakutri
ja muita tarinoita omista kokoelmista.
Tarinallisuus on tässä ymmärrettävä kielikuvana,
mutta esimerkiksi kaikkein abstrakteimmat
teokset on tästä näyttelystä jätetty pois.
–Jotkut teokset ovat itsessään tarinallisia.
Tarina voi olla myös piiloinen tai pakeneva,
kertoo Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö
Tapio Suominen.
Esillä on myös teospareja, jotka kuvaavat
samaa aihetta eri aikakausina tai muutoin
kommentoivat toisiaan. Eräs vaikuttavista
teospareista on Amélie Lundahlin maalaama
muotokuva Ida Aalbergista ja Akseli
Gallen-Kallelan maalaama kuva Aalbergin
miehestä, vain 40-vuotiaana kuolleesta Lauri
Kivekkäästä ruumisarkussa. Gallen-Kallela
lahjoitti maalauksen Aalbergille, joka ei ollut
erityisen ilahtunut lahjasta.
–Mitähän mahtoi Gallen-Kallelan
päässä liikkua, Suominen pohtii.
Näyttelyssä ei tarinoita kuitenkaan
ole valmiiksi kirjoitettu,
vaan suurin osa tarinoista
saa syntyä katsojan itsensä
mielessä.
Kultakutri ja muita tarinoita
omista kokoelmista
6.1.2019 asti.
Puutarhakatu 34
www.tampereentaidemuseo.fi
TAMPERE-LEHTI 2018 23
Tampereen taidemuseon omat kokoelmat
ovat harvoin yleisön nähtävillä.
Tampereen mittava teoskokoelma
käsittää yhteensä 15 000 teosta, joista 8 000
on taidemuseon kokoelmaa. Loput kuuluvat
kaupungin kokoelmaan, joka on niin sanottua
sijoitustaidetta. Sijoitettavaa taidetta hankitaan
muun muassa kouluihin, päiväkoteihin
ja muihin julkisiin rakennuksiin. Kokoelmien
ylivoimaisesti tunnetuin osa on Muumilaakson
kokoelma, joka sisältää Tove Janssonin
alkuperäispiirroksia ja Tuulikki Pietilän kuvaelmia.
Siitä on runsaat 400 teosta pysyvästi
esillä Muumimuseossa. Iso osa Tampereen
taidemuseon kokoelmista on kuitenkin suurimman
osan ajasta varastossa.
Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö
Tapio Suominen kertoo, että sijoitustaiteen
ja museon kokoelmien hankinnassa
ja ylläpidossa on hieman erilaiset periaatteet.
–Museokokoelma pyritään säilyttämään
pysyvästi. Sijoituskokoelma on alttiimpi kulumiselle.
Se on enemmän käyttötaidetta, mutta
ei yhtään sen alempiarvoista kuin museokokoelman
taide, Suominen kertoo.
Suurin osa julkisiin tiloihin
Tampereella on vuosittainen 175 000 euron
taidehankintamääräraha, josta 70 prosenttia
on merkitty julkisten tilojen taiteen hankintaan
ja 30 prosenttia museokokoelmille. Viime
vuosina suhde on ollut se, että noin 110 000
euroa on käytetty sijoitustaiteeseen ja loput
museokokoelmiin.
175 000 euroa voi kuulostaa suurelta,
mutta se on Suomisen mukaan sen verran
pieni summa, että esimerkiksi vanhempaa
arvotaidetta ei Tampereelle voida hankkia.
–Ei ole järkeä laittaa koko budjettia yhteen
teokseen, koska meiltä kysytään jatkuvasti
enemmän teoksia kuin pystymme toimittamaan.
Me seuraamme, mitä tässä ajassa tapahtuu
ja pyrimme taltioimaan siitä hyviä
esimerkkejä.
Paikallisuus tärkeä hankintakriteeri
Museoiden toimintaa määritellään museolaissa.
Lain mukaan museoiden tulee tutkia,
säilyttää, kartuttaa ja pitää taidetta esillä.
Tampereella kokoelmien kartuttamisesta
vastaa erillinen hankintaryhmä, joka tekee
ehdotukset, mitkä teokset kokoelmiin hankitaan.
Tärkein kriteeri on taiteellinen laatu.
Toinen merkittävä kriteeri on paikallisuus.
–Pidämme silmällä, mitä tapahtuu omalla
alueella ja pyrimme ensisijaisesti hankkimaan
teoksia paikallisilta taiteilijoilta, Suominen
sanoo.
Taiteilijan identiteettiä ei kuitenkaan
määritellä paikallisuuden käsittein. Tampereella
on useita kansallisesti ja kansainvälisesti
merkittäviä taiteilijoita. Ykköskriteerit
ovat sekä museo- että sijoitustaiteessa samat,
mutta teokset voivat poiketa toisistaan hyvinkin
paljon. Museokokoelmiin voidaan hankkia
esimerkiksi installaatioita, joita on hankala
sijoittaa julkisiin
tiloihin. Sijoitettavan
taiteen osalta
kuunnellaan
myös herkällä
korvalla tilaajaa.
Taidetta voi olla
vaikkapa päiväkodissa,
jonne eivät
välttämättä sovi
synkän ekspressiiviset
teokset.
–Ehkä meillä ei
sellaisia vanhan taiteen
kansallisaarteita
ole, mitä Kansallisgallerialla
tai Turun taidemuseolla
on. Meidän painopiste
on modernissa, nykytaiteessa ja
paikallisessa taiteessa.
Eemil Karilan Clown Boy on
esillä Tampereen
taidemuseossa.
Amelie Lundahl: Ida Ahlberg
Akseli Gallen-Kallela: Lauri Kivekäs
/www.tampereentaidemuseo.fi
